Voitko Jenna vielä laittaa tohon omaan juttuus lähteet eli linkit noihin artikkeleihin? Samu laitto sulle sähköpostiin kutsun meidän gmail document powerpoint -esitykseen, mut ei oltu varmoja toimiiko se. Jos pääset lisäämään ne suoraan siihen powerpointin lähteet-kohtaan niin pistä sinne, jos et niin pistä tänne ja samu, paula tai mä voidaan lisätä ne siihen esitykseen.
Työ pitää palauttaa viimeistään maanantaina. Kuka meistä palauttaa sen ja mihin se palautetaan?
keskiviikko 16. marraskuuta 2011
tiistai 15. marraskuuta 2011
Kuinka Opettajalehdessä on uutisoitu tvt:n opetuskäytöstä
Keräsin Opettajalehdestä tvt:n opetuskäyttöön liittyviä artikkeleita ja tein alkuun pientä yhteen vetoa siitä, miten yleisesti lehdessä on käsitelty tvt:n opetuskäyttöä ja millaisista asioista siellä on ollut puhetta. Kokosin tulokseni muistiinpanomuotoon, koska mielestäni niistä on helpoin lukea keskeiset asiat.
Opettajalehdessä on käsitelty tieto-
ja viestintätekniikan opetuskäyttöä monesta eri näkökulmasta.
Esiin nousseita aiheita ovat esimerkiksi:
- opettajat kaipaavat lisää koulutusta ja tukea tvt:n opetuskäyttöön
- opetuskäytännöt muuttuvat hitaasti ja tvt:n hyödyntämiseen tarvittaisiin luovuutta
- tekijänoikeudet ja Kopioston digilupa
- digitaalisen oppimateriaalin käyttö
- ennen kaikkea: 2000-luvun kansalaistaitoihin kuuluu monipuolinen tvt-osaaminen ja koulun täytyisi vastata tähän haasteeseen
”Tukea tieto- ja
viestintätekniikan käyttöön”
Opettajalehti 23.12.2010
- Jyväskylän yliopistossa tehdään ”Innovatiivinen opetus
ja oppiminen” -tutkimusta yhdessä yhdysvaltalaisen
SRI-tutkimuslaitoksen kanssa. Tutkimuksen rahoittajana toimii
Microsoft!
- ”Kaikkein vähiten on niitä tilanteita, joissa oppiminen
laajenee luokan ulkopuolelle, ja juuri sitä tarvitaan
tulevaisuudessa joko konkreettisesti tai virtuaalisesti”, sanoo
professori Marja Kankaanranta
Jyväskylän yliopistosta.
- Kouluissa ei tiedetä, mitkä tvt-sovellukset ovat
hyödyllisimpiä, vaikka tvt-palvelujen taso onkin parantunut.
- Tutkimuksen mukaan ”opettajilla on liian vähän aikaa
tietotekniikan käyttöön ja liian vähän pätevää teknistä
henkilökuntaa käytön tukemiseen, opettajien tietotekniset taidot
ovat puutteellisia ja he ovat epävarmoja käyttämään
tietotekniikkaa opetuksessa.”
”Opetuskäytännöt muuttuvat
hitaasti”
Opettajalehti 25.2.2011
- ”Opetuskäytännöt muuttuvat hitaasti sellaisissakin kouluissa, joissa tieto- ja viestintätekniikkaa ja sähköistä mediaa käytetään luovasti. Oppilaat pääsevät harvoin käyttämään tietokonetta, ulos luokasta tai valitsemaan opiskeltavia aiheita, vaikka kouluissa olisi kehitetty innovatiivista opetusta kansallisissa hankkeissa.”
- Artikkelissa korostetaan, että tietotekniikan monipuolinen opetuskäyttö kuuluu 2000-luvun pedagogiikkaan ja oppilaat tarvitsevat tvt-taitoja tulevaisuudessa entistä enemmän.
- ”Luovia ratkaisuja tieto- ja viestintätekniikan ja sähköisen median hyödyntämiseen koulussa rakentaa Optek-hanke.”
- Kouluissa tulisi opetella taitoja, joita 2000-luvun kansalaiset tarvitsevat työelämässä. Tieto-ja viestintätekniikka on tässä yksi merkittävä pedagoginen apuväline: ”...on pystyttävä toimimaan monipuolisissa, kansainvälisissä sekä projektiluonteisissa tehtävissä. On osattava yhdistellä kokonaisuuksia, hankittava uutta osaamista ja siedettävä epävarmuutta.”
- Tässäkin artikkelissa tulee vastaan opettajien tvt-taitojen lisääminen ja koulutus: ”Luovia opetuskäytänteitä edistävät opettajien yhteistyö, tietotekniikan käyttömahdollisuudet ja käytön tuki sekä koulun johdon tuki. Keskeinen merkitys on opettajien saamalla koulutuksella.”
”Paperilla vielä suuri valta”
Opettajalehti 28.1.2011
- Artikkelissa kerrotaan koulujen oppimateriaalien käytöstä. Digitaalista oppimateriaaleista on vain noin 3 prosenttia.
- Digitaalisen oppimateriaalin arvonlisävero on paljon suurempi (23%) kuin paperisten oppikirjojen (9%). Tavoitteena on samanlainen verokohtelu.
- ”Monella on mielikuva, jonka mukaan netti on vallannut koulut. Laihon mukaan mielikuva saattaa johtua siitä, että uutiskuvissa näytetään mieluummin tietokoneella askaroivaa kuin kirjan ääreen kumartunutta koululaista, koska halutaan antaa moderni vaikutelma.”
”Digilupa helpottaa arkea”
Opettajalehti 7.10.2011
- Artikkelissa kerrotaan Kuopion Klassillisen lukion käyttämästä oppituntien tallennusmenetelmästä. Lukio on urheilupainotteinen ja oppilaille tulee paljon poissaoloja harrastustensa vuoksi, joten käytännön syistä opettajat ovat kehittäneet ratkaisun, jossa oppitunteja voi seurata digitaalisilta tallenteilta, mistä päin maailmaa tahansa.
- Lukion opettajat kuitenkin törmäsivät tekijänoikeusongelmaan, koska oppituntitallenteilla ei esimerkiksi saa näyttää mitään sellaista tekijänoikeuksilla suojattua materiaalia, mihin ei ole pyydetty lupaa. Esimerkiksi Savon Sanomien artikkeleita ei saatu näyttää oppituntitallenteella.
- Kopiosto on neuvonut lukiota tekijänoikeusasioissa ja lukio on nyt hankkinut digiluvan: ”Kopioston digiluvalla peruskoulun ja lukion henkilökunta ja oppilaat voivat muun muassa skannata painettuja julkaisuja, kopioida ja käyttää avoimessa internetissä olevaa, tekijänoikeuden suojaamaa aineistoa. Internetaineiston kopioinnilla tarkoitetaan esimerkiksi kuvan liittämistä avoimelta internetsivustolta omaan diaesitykseen.”
- Opetushallituksen pitäisi hankkia digilupa keskitetysti kaikkiin oppilaitoksiin, koska sillä parannettaisiin oppilaiden tasa-arvoa ja oppilaitosten välistä verkottumista. Digilupa helpottaa esimerkiksi etäopetuksen järjestämistä.
- ”Kuopion klassillisen lukion oppituntien tallennusjärjestelmä on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen. Järjestelmän pohjalta on sittemmin kehitetty Opetushallituksen virtuaaliluokka-hanke.”
Blogi on sosiaalinen oppimispäiväkirja (22.2.2011)
http://opettajatv.yle.fi/blogi-on-sosiaalinen-oppimispaivakirjaArtikkelissa opiskelija ja nettiyrittäjä Teemu Kinnunen esittää vanhanaikaisten oppimispäiväkirjojen korvaamista oppilaiden itse ylläpitämillä blogeilla, joihin olisi helpompi tuottaa omaa materiaalia opittujen asioiden pohjalta, koska nykyaikaiset blogitaustat ovat erittäin selkeitä käytettäviä. Merkintöjen kirjaaminen olisi vaivattomampaa ja vapaamuotoisempaa.Kuvien ja videoiden liittäminen merkintöihin ja blogien interaktiivisuus ovat kirjoittajan mielestä keskeisimmät hyödyt.
Jokiniemen koulu kokeilee: Tietokone koulukirjojen tilalle (4.2.2011)
http://opettajatv.yle.fi/jokiniemi-tietokone-korvaa-kirjatJokoniemen koulussa Vantaalla syksyllä 2010 yläkoulun aloittaneet seiskaluokkalaiset saivat koulun puolesta käyttöönsä kannettavat tietokoneet, jotka ovat oppilaiden käytettävissä koko yläkoulun ajan. Oppituntien aluksi oppilaat kirjautuvat sähköiseen oppimisympäristöön, jossa on tehtäviä ja materiaalia tunnin aiheeseen liittyen. Oppilaat saavat käyttää nettiä vapaasti myös opetuksen aikana. Kokeilu liittyy Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkimukseen monimediaisen oppimisympäristön vaikutuksesta oppilaiden kirjoitustaidon kehittymiseen.
Maailma muuttuu - niin myös lukemisen tavat (8.12.2010)
http://opettajatv.yle.fi/pisa2010_lukutaitoArtikkelissa pohditaan tietokonepelien ja elokuvien vaikutusta lasten lukemisen määrään. Kirjoittajan mukaan yleinen mielipide on, että pelit ja elokuvat ovat aiheuttaneet huomattavaa vähenemistä lasten lukemisen määrässä. Kirjoittaja tuo esiin kuitenkin, että vaikka lukeminen on väistynyt pelien tieltä niin se takoittaa myös, että tarinoista nautitaan nykyään monipuolisemmin.
Erilainen oppija hyötyy apuvälineistä – jos saa tilaisuuden (29.10.2010)
http://opettajatv.yle.fi/Erilainen_oppija_hyotyy_apuvalineistaArtikkelissa ja videoissa esitellään erilaisia työkaluja ja apuvälineitä oppimisvaikeuksista kärsivien lasten tueksi ja toivotaan suomalaistenkin apuvälinetietoisuuden lisääntymistä. Yhdysvalloissa on esimerkiksi käytössä resurssikeskuksia, joissa tenttikirjan voi skannata äänikirjamuotoon. Kannettavat tietokoneet, nauhurit ja muut vastaavat apuvälineet voisivat lisätä lukihäiriöstä kärsivien mahdollisuutta tasavertaiseen oppimiseen huomattavasti.
Tuossa nyt jotain. Katselin siis ylen opettaja.tv:n juttuarkistosta. Sieltä löytyy varmaan lisääkin jos on tarvetta. Ja yhtään en nyt tiedä mihin nämä tulee näkyville mutta olkoon...
Ilmeisesti toi Moodlessa oleva suunnitelmat sopii Janille. Käykää lukee sieltä sen kommentti. Kuka lupasi tarkastellakaan niitä opettajien keskustelupalstoja? Mä teen nyt ite siitä Ope-lehdestä, kun kerkesin sen jo tosiaan aloittaa. Mut ilmoittakaa sit, jos se ei käy, niin en turhaan väännä täällä :D
maanantai 14. marraskuuta 2011
Keskisuomalaisen tvt:n opetuskäyttöön liittyviä artikkeleita vuosilta 2010-2011
”Otetaan mallia Etelä-Koreasta” -mielipidekirjoitus 11.7.2011
Kyseisessä artikkelissa otetaan kantaa siihen, kuinka suomalaisten tulisi ottaa mallia Etelä-Korean, Japanin sekä Kiinan tavoista hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa koulumaailmassa. Kyseisissä maissa on laitettu alulle erilaisia uudistuksia sähköisen oppimisjärjestelmän luomiseksi. Etelä-Koreassa esimerkiksi on tarkoitus ottaa sähköiset oppikirjat käyttöön kaikissa oppiaineissa ja kouluissa, sekä käynnistää verkko-opetus, joka mahdollistaisi opetuksessa pysymisen oppilaan ollessa esimerkiksi pitkäaikaisessa sairaalahoidossa. Artikkelin kirjoittajan Pekka Neittaanmäen mukaan Suomen tulisi pyrkiä systemaattisempaan toimintaan koulujen uudistamisessa yksittäisten kokeilujen sijaan. Neittaanmäki odottaakin innolla syksyllä 2011 alkavaa Oppimisratkaisut -teknologiaohjelmaa, joka mahdollistaa uusien IT-pohjaisten oppimisympäristöjen rakentamisen Suomeen sekä toivoo Suomeen digitaalista koulua.
http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/otetaan-mallia-etela-koreasta/848540
”Tekniikka kuntoon ennen digikouluja” -mielipidekirjoitus 12.7.2011
Kyseinen mielipidekirjoitus on vastaus edelliseen Neittaanmäen kirjoitukseen. Mielipiteen kirjoittajalla, Kaija Hammarilla, on omakohtaista kokemusta verkkokurssista, jolla oli ilmennyt ongelmia luentovideoiden näkyviin saamisessa. Lisäksi luentomateriaaleja ei ollut saatu tulostettua yliopiston laitteilla. Hammar nostaakin esiin kysymyksen verkkokurssin hyödyllisyydestä, jos luentovideo on kuitenkin käytävä katsomassa tietyssä paikassa virka-aikana. Silloinhan tilanne on lähes sama kuin luennon kuunteleminen luentosalissa. Hammar siis peräänkuuluttaa yliopiston omien järjestelmien toimivuutta ennen digitaalisiin kouluihin siirtymistä.
”Kouluille sama taso tietotekniikassa” -pääkirjoitus 14.2.2011
Pääkirjoituksessa kerrotaan tietotekniikan käyttöönoton muuttaneen eniten koulua ja opetusmenetelmiä viime vuosikymmenellä. Artikkelissa viitataan lisäksi seurantakyselyihin, joiden mukaan Suomen koulut eivät kuitenkaan ole tietotekniikan käytössä tasa-arvoisessa asemassa, sillä koulujen välillä on suuria eroja tekniikan käyttöresursseissa. Kirjoittaja toivookin koululaitoksen kehittämisen yhdeksi tavoitteeksi asetettavan juuri koulujen samanlaiset mahdollisuudet tietotekniikan käytölle opetuksessa. Tärkeimmäksi pääkirjoituksessa nostetaan korkeatasoinen opettajakunta, jota tietotekniikka ei kuitenkaan korvaan missään oppiaineessa. Tietotekniikka nähdään kuitenkin hyvänä apuvälineenä opetuksessa.
http://www.ksml.fi/mielipide/paakirjoitukset/kouluille-sama-taso-tietotekniikassa/842175
”Uuden sukupolven koulu” -kolumni 12.11.2010
Henna Virkkusen kolumnissa aluksi esille nousee sukupolvien välinen kuilu tietoyhteiskunnassa, mikä näkyy myös koulujen arjessa ja opetuksessa. ”Tutkimusten mukaan nuoret haluaisivat, että tietotekniikkaa käytettäisiin koulussa enemmän.” Virkkunen toivoisi koulujen hyödyntävän lasten sekä nuorten kotona ja vapaa-ajalla käyttämää keskinäistä vuorovaikutusta ja viestintää enemmän myös koulumaailmassa. Virkkunen kertoo Suomen pudonneen opetusteknologian hyödyntämisessä maailman huipulta Euroopan keskikastiin sekä Pohjoismaiden peränpitäjäksi. Myös Virkkunen on huolissaan koulujen välisistä eroista tietotekniikan opetuskäytön resursseissa. Virkkunen oli antanut pienelle ryhmälle tehtäväksi tehdä tiekartan keinoista, joilla Suomen koulut saataisiin nostettua takaisin tietoyhteiskuntakehityksen kärkeen. Esille nousivat infrastruktuurin parantaminen, opettajankoulutus sekä uudenlaiset oppimateriaalit. Ensimmäisiksi kehittämiskohteiksi puolestaan nousivat opettajankoulutuslaitokset sekä lukiot. Virkkunen myös odottaa esitystä siitä, milloin tietotekniikka otetaan mukaan ylioppilaskirjoituksiin. Kolumnista nousee esille ajatus tietoyhteiskuntataidoista osana uuden ajan kansalaistaitoja, joiden saavuttaminen on koulun tehtävä. ”Tavoitteena on kasvattaa lapset vastuullisiksi ja taitaviksi tietotekniikan käyttäjiksi. Se edellyttää laajaa yhteistyötä yliopistojen, koulutuksen kehittäjien ja koululaisten vanhempien kanssa unohtamatta alan yrityksiä.”
http://www.ksml.fi/mielipide/kolumnit/uuden-sukupolven-koulu/923762
”Tieto- ja viestintätekniikan yliopistokoulutusta lisättävä” -Kotimaa 30.3.2011
Artikkeli kertoo Jyväskylän yliopiston julkaisemasta tutkimuksesta, jonka mukaan tieto- ja viestintätekniikan yliopistokoulutusta on lisättävä merkittävästi. Yhden raportin kirjoittajista, Pekka Neittaanmäen mukaan aloituspaikkojen määrä yliopistoissa tulee kaksinkertaistaa, jotta alalle riittää työvoimaa. Tilastokeskuksen aineistoon perustuvan raportin mukaan 200- luvulla tieto- ja viestintätekniikka-alalle on syntynyt lähes 10 000 uutta työpaikkaa.
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/tieto-ja-viestintatekniikan-yliopistokoulutusta-lisattava/844246
sunnuntai 13. marraskuuta 2011
HS:n tvt opetuskäytössä artikkelit v.2011
1. Kaupunki – 15.10.2011
Ville Varhala kaipaa tavallisesta koulusta eniten kavereita
Sairaalakoulussa esim. aamunavauksen säestys tapahtuu videotykin kautta, koska oppilaat eivät saa olla keskenään kontaktissa infektioriskin takia.
Kaupunki - 15.10.2011 poiminta samassa artikkelissa
Videoyhteydellä kouluun vaikka sängystä
Sairaalakoulun rehtori toivoo, että kaikki oppilaat voisivat olla suorassa videoyhteydessä keskenään.
2. Pääkirjoitus - 17.3.2011
Järjetöntä opetusbyrokratiaa
Oulun lyseon lukio järjesti Tyrnävän kunnalle etälukio-opetusta videoneuvotteluina. Järjestely oli menestys. Mitään estettä ei ollut toiminnan jatkamiseen. 2011 vuoden alussa Tyrnävälle ja Oulun lyseon lukiolle tuli Opetusministeriöltä viestiä, ettei kunnan rajat ylittävään opetukseen ollut haettu lupaa. Lyseon on maksettava takaisin opetukseen annetut valtionosuudet, joita on yhteensä yli 700 000 euroa. Etäopetus olisi ollut kunnossa lakien mukaan, jos opetustilana olisi ollut jokaisen oppilaan oma koti eikä tietty opetustila. Asian käsittely on vielä kesken, todennäköisintä on, ettei Oulun lyseon lukio enää tarjoa etäopetusta, koska se joutuu maksamaan sakkoja.
3. Kaupunki - 11.3.2011
Liikuntavammainen tarvitsee enemmän aikaa oppimiseen
Cp-vammainen Hilla Karjalainen käyttää lukemiseen ja tehtävien tekemiseen suurentavaa lukutelkkaria. Hilla myös opiskeli ympäristöopin kokeeseen äänikirjan avulla.
4. Kotimaa - 9.3.2011
Byrokratia kaataa Tyrnävän etälukion
Oululla ei ollut opetusministeriön antamaa lupaa etäopetuksen järjestämiseen. Etäopetus aloitettiin jo 1996, ja sitä jatkettiin 14 vuotta. Oulu joutuu maksamaan opetukseen annetut valtionosuudet takaisin, niitä on 713841 euroa. Tällä hetkellä Suomessa on käynnissä 26 etälukiohanketta ympäri maata ja niiden pelätään nyt romuttuvan.
5. Kotimaa - 28.2.2011
Kännykkä solahti osaksi koulun opetusta
”Nokian rahoittamassa kokeilussa Topintuvan koulussa älypuhelimille etsitään käyttöä opetuksessa.” Esim. läksynkuulustelua tehdään koulussa älypuhelinten avulla. ”Kokeilussa on mukana kaksi kuudetta luokkaa ja käytössä 18 älypuhelinta. Kahden kuukauden aikana oppilaat ovat tehneet puhelimilla tehtäviä valokuvaamalla, videoimalla, kirjoittamalla lyhyitä tekstejä ja kommentteja sekä nauhoittamalla omaa englannin ääntämistä. Tuotokset on siirretty salasanalla suojattuun blogiin, joka toimii jokaisen oppilaan henkilökohtaisena oppimispäiväkirjana.”
Oppilaat ovat saaneet itse päättää, tekevätkö tehtävät kännykällä vai jotenkin muuten. Suurin osa on ottanut kännykän käyttöönsä. Oppilaat kuitenkin kritisoivat kännykän pientä näyttöä ja sitä, että pitkiä tekstejä on vaivalloista kirjoittaa.
Kotimaa - 28.2.2011 edellisessä artikkelissa: TAUSTA
Kännykkä on useissa kouluissa yhä kielletty
Kännykän käyttö tunneilla tai jopa kokonaan kouluaikana on kielletty usein koulujen säännöissä. Oppilaat voivat kännykän avulla tuottaa helposti omia mediasisältöjä. "Oppilaat myös itse keksivät kännykälle pedagogista käyttöä. He esimerkiksi dokumentoivat kännykällä liikuntatuntia ja todistivat näin kulkeneensa vaaditun reitin." Kännykän käyttöön opetuksessa liittyy Kupiaisen mukaan myös ongelmia. "Kaikilla oppilailla ei ole mahdollisuutta esimerkiksi hienoimpiin älypuhelimiin. Siitä voi taas syntyä koulussa kilpavarustelua."
6. Pääkirjoitus - 7.2.2011 VIERASKYNÄ
Tietotekniikka kuuluu omaksi oppiaineekseen
”Kouluihin halutaan paljon tietokoneita ja niihin kytkettyjä viestintälaitteita. Lisäksi pidetään tärkeänä, että opetuksessa hyödynnetään verkko-oppimisympäristöjä ja sosiaalista mediaa. Samaan aikaan ollaan kuitenkin huolestuneita lasten ja nuorten liiallisesta tietokoneiden käytöstä.”
”Kun aiheesta keskustelee opettajien kanssa, kuulee usein mainittavan, että tietokoneita ei ole tarpeeksi, ne on eristetty hankalasti varattaviin tietokoneluokkiin, niissä ei ole oikeita ohjelmia tai ei tiedetä, miten niitä pitäisi käyttää oppilaiden kanssa.
Jos laitteisto on kunnossa, vedotaan usein käyttötaidon puutteeseen. Jos taas käyttötaitoakin on, vedotaan pedagogisten taitojen puutteeseen. Kun opettajat ovat viimein saaneet pedagogista koulutusta, koneet ja laitteet ovat monesti jo vanhentuneet. Niinpä perustelukierros alkaa alusta. Siksi tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa ei tunnu lisääntyvän.”
”Suomalaiset aineenopettajat ovat alansa asiantuntijoita, joten tietotekniikka näkyy opetuksessa sillä tavoin kuin se on oppiaineen kannalta ja opettajan kasvatusnäkökulmasta tarkoituksenmukaista.”
Jos halutaan, että tieto- ja viestintäteknisten perustaitojen oppiminen on systemaattista, siihen on taattava resursseja: erillisiä oppitunteja sekä rahaa hankintoihin, ylläpitoon ja täydennyskoulutukseen.
Muiden aineiden opettajille pitäisi antaa rauha tehdä tärkeää työtään oman kasvatusnäkemyksensä mukaisesti ja ottaa huomioon oppiaineen taustatieteen tavat käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa. Kasvatusvastuunsa tuntevat, asiantuntevat opettajat ovat suomalaisen koulun vahvuus.”
7. Kotimaa - 7.2.2011
HALLITUSOHJELMA 2011
HS:n kirjoitussarja kartoittaa suomalaisten toiveita tulevalle hallitukselle.
Lukiolaiset vaativat lukion päivitystä
”Tietotekniikka tulisi saada ajan tasalle pikaisesti kaikissa lukioissa, jotta vuonna 2014 sitä päästäisiin hyödyntämään myös ylioppilaskokeissa, kuten työryhmä äsken ehdotti: "Eihän käsin kirjoittamista enää tarvita juuri missään." Kunnollinen viestintätekniikka auttaisi myös järjestämään etäopetusta, joka taas helpottaisi alueellisesti kattavan lukioverkon säilymistä.”
Turun Sanomien artikkeleita
Heippa. Tässä tää minun osuus. En tiedä menikö osa artikkeleista aiheen vierestä, mutta ainankin yksi hyvä artikkeli löytyi. Osan artikkeleista voi myös karsia pois, jos ne eivät teidän mielestänne ole sopivia. Tehtävä osoittautuikin yllättävän vaikeaksi.
Turun Sanomista löytyneitä TVT:n opetuskäyttöön liittyviä artikkeleita viime vuosilta:
Til@ vie Kaarinan lukion digiaikaan (13.11.2011)
Artikkelissa kerrotaan, että Kaarinan lukion sisäpiha muutettiin mediateekiksi, joka on nimetty Til@ - nimiseksi alueeksi. Alueella opetusta avittaa tietotekniikka. Tänä syksynä koulun lukiotulokkaat saivat kaikki omat miniläppärinsä ja oppimisen tueksi it-tutorit. Myös lukion opettajien koulutuksessa on keskitytty pohtimaan uuden tilanteen haasteita. Mediateekkia koristaa screenit, valosuojat ja oranssit istuimet. Tietotekniikka käytetään aktiivisesti esimerkiksi ryhmätöiden esittelyinä screenillä Power point- esityksinä. It- tutoreiden mielestä siirtyminen yhä tetokonepainotteisempaan työskentelyyn ei ole ollut ongelma ja vain harva on tottumattomampia tietokoneiden ja internetin käyttöön. Muistiinpanot kirjataan ylös nykyisin läppäreihin, eikä vihkoon käsillä kirjoittaen. Näin ollen konetta kuljetetaan aina mukana. Myös opettajille tuo haasteita pohtia, mikä opettamisessa on olennaista, miten opetetaan oppimaan ja miten hallitaan lähteiden käyttö ja lähdekritiikki. On myös mietittävä, miten peleihin ja facebookiin suhtaudutaan. Näihin kysymyksiin keskitytään opettajien koulutuspäivillä.
Haverin koulu selviytyi lakkautusuhasta (11.11.2011)
Pöytyällä Haverin koulu selviytyi lakkautusuhasta. Koulu saa jatkaa, kunhan oppilasmäärä pysyy yli 20:n. Koulun voimavarana on vahva yhteisöllisyys ja yhdessä tekemisen meininki. Koulussa on ollut tapana, että tekemistä haetaan normaalien oppisisältöjen ulkopuoleltakin. On ollut erilaisia nokkahuilu, fysiikka, geologia, tähtitede ja teitotekniikka projekteja.
Turkuun puuhataan erityistä autoalan täydennyskoulutusta (21.03.2011)
Artikkelissa sanotaan, että Turun aikuiskoulutuskeskuksessa kehitetään erityistä autoalan jatko- ja täydennyskoulutusta. Autekniikan jatkuva kehitys ja uudet tekniset laitteet edellyttää autokorjaajilta jatkuvaa opiskelua ja tietojen päivittämistä. Nyt Turkuun on saatu ajanmukaiset laitteistot ja pätevät kouluttajat vastaamaan materiaalien ja tekniikan kehitykseen. Artikkelin mukaan teoria- ja tietotekniikka tulee hallita, mutta kuitenkin tärkeimmäksi nousevat kädentaidot.
Lisätunteja supistusten sijaan lukioihin( 23.08.2011)
Artikkelin mukaan sähköinen viestintä ja äidinkielen pakollisten kurssien supistaminen horjuttavat kielitajua jo perusasioissa. Tekstejä ehkä luetaan enemmän kuin ennen, mutta puhekielen osuus teksteissä on kasvanut. Nyt suunnitellaan kovaa vauhtia ylioppilaskirjoitusten siirtämistä tietoverkkoon vuoteen 2014 mennessä. Jotta tämä voisi teoriassa onnistua, tulisi lukio-opinnot aloittaville valmistaa tieto- ja viestintätekniikan perustaitojen ja –välineistön saaminen. Käytännön toimet ovat jääneet vain pahasti jälkeen visioista. Suomi on pudonnut tietoverkkojen opetuskäytön hyödyntämisessä kehitysmaiden luokkaan. Koulutettu ja osaava työvoima on kuitenkin maamme tärkein voimavara. Lisätunnit ovat tarpeen tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen lukiossa.
Kupittaan lukiolle rahaa teknologiateollisuudelta (16.12.2010)
Turun Kupittaan lukion hanke tietokoneiden ja muiden päätelaitteiden käytöstä koetilanteissa oli hyvä esimerkki korkeatasoisesta projektista ja toi koululle rahaa suuren potin. Myös Hämeenlinnan Kaurialan lukio sai apurahaa aktiivisesta tiedeopetuksen vahvistamisesta lukiossaan. Suurimman yksittäisen apurahan 66 000 euroa sai Turun yliopiston informaatioteknologian laitos, joka kehittää edelleen ohjelmoinnin opetuksen ViLLE -harjoitustehtäväjärjestelmää.
Hyvä tietää: Turun Sanomien verkkolehti tarjoaa opettajille ”pulpetti”-sovelluksen mediakasvatusaiheisten tuntien suunitteluun. Turun Sanomat ovat siis mukana tieto- ja viestintäteknologian käytön tuomisessa mukaan opetukseen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)