1. Kaupunki – 15.10.2011
Ville Varhala kaipaa tavallisesta koulusta eniten kavereita
Sairaalakoulussa esim. aamunavauksen säestys tapahtuu videotykin kautta, koska oppilaat eivät saa olla keskenään kontaktissa infektioriskin takia.
Kaupunki - 15.10.2011 poiminta samassa artikkelissa
Videoyhteydellä kouluun vaikka sängystä
Sairaalakoulun rehtori toivoo, että kaikki oppilaat voisivat olla suorassa videoyhteydessä keskenään.
2. Pääkirjoitus - 17.3.2011
Järjetöntä opetusbyrokratiaa
Oulun lyseon lukio järjesti Tyrnävän kunnalle etälukio-opetusta videoneuvotteluina. Järjestely oli menestys. Mitään estettä ei ollut toiminnan jatkamiseen. 2011 vuoden alussa Tyrnävälle ja Oulun lyseon lukiolle tuli Opetusministeriöltä viestiä, ettei kunnan rajat ylittävään opetukseen ollut haettu lupaa. Lyseon on maksettava takaisin opetukseen annetut valtionosuudet, joita on yhteensä yli 700 000 euroa. Etäopetus olisi ollut kunnossa lakien mukaan, jos opetustilana olisi ollut jokaisen oppilaan oma koti eikä tietty opetustila. Asian käsittely on vielä kesken, todennäköisintä on, ettei Oulun lyseon lukio enää tarjoa etäopetusta, koska se joutuu maksamaan sakkoja.
3. Kaupunki - 11.3.2011
Liikuntavammainen tarvitsee enemmän aikaa oppimiseen
Cp-vammainen Hilla Karjalainen käyttää lukemiseen ja tehtävien tekemiseen suurentavaa lukutelkkaria. Hilla myös opiskeli ympäristöopin kokeeseen äänikirjan avulla.
4. Kotimaa - 9.3.2011
Byrokratia kaataa Tyrnävän etälukion
Oululla ei ollut opetusministeriön antamaa lupaa etäopetuksen järjestämiseen. Etäopetus aloitettiin jo 1996, ja sitä jatkettiin 14 vuotta. Oulu joutuu maksamaan opetukseen annetut valtionosuudet takaisin, niitä on 713841 euroa. Tällä hetkellä Suomessa on käynnissä 26 etälukiohanketta ympäri maata ja niiden pelätään nyt romuttuvan.
5. Kotimaa - 28.2.2011
Kännykkä solahti osaksi koulun opetusta
”Nokian rahoittamassa kokeilussa Topintuvan koulussa älypuhelimille etsitään käyttöä opetuksessa.” Esim. läksynkuulustelua tehdään koulussa älypuhelinten avulla. ”Kokeilussa on mukana kaksi kuudetta luokkaa ja käytössä 18 älypuhelinta. Kahden kuukauden aikana oppilaat ovat tehneet puhelimilla tehtäviä valokuvaamalla, videoimalla, kirjoittamalla lyhyitä tekstejä ja kommentteja sekä nauhoittamalla omaa englannin ääntämistä. Tuotokset on siirretty salasanalla suojattuun blogiin, joka toimii jokaisen oppilaan henkilökohtaisena oppimispäiväkirjana.”
Oppilaat ovat saaneet itse päättää, tekevätkö tehtävät kännykällä vai jotenkin muuten. Suurin osa on ottanut kännykän käyttöönsä. Oppilaat kuitenkin kritisoivat kännykän pientä näyttöä ja sitä, että pitkiä tekstejä on vaivalloista kirjoittaa.
Kotimaa - 28.2.2011 edellisessä artikkelissa: TAUSTA
Kännykkä on useissa kouluissa yhä kielletty
Kännykän käyttö tunneilla tai jopa kokonaan kouluaikana on kielletty usein koulujen säännöissä. Oppilaat voivat kännykän avulla tuottaa helposti omia mediasisältöjä. "Oppilaat myös itse keksivät kännykälle pedagogista käyttöä. He esimerkiksi dokumentoivat kännykällä liikuntatuntia ja todistivat näin kulkeneensa vaaditun reitin." Kännykän käyttöön opetuksessa liittyy Kupiaisen mukaan myös ongelmia. "Kaikilla oppilailla ei ole mahdollisuutta esimerkiksi hienoimpiin älypuhelimiin. Siitä voi taas syntyä koulussa kilpavarustelua."
6. Pääkirjoitus - 7.2.2011 VIERASKYNÄ
Tietotekniikka kuuluu omaksi oppiaineekseen
”Kouluihin halutaan paljon tietokoneita ja niihin kytkettyjä viestintälaitteita. Lisäksi pidetään tärkeänä, että opetuksessa hyödynnetään verkko-oppimisympäristöjä ja sosiaalista mediaa. Samaan aikaan ollaan kuitenkin huolestuneita lasten ja nuorten liiallisesta tietokoneiden käytöstä.”
”Kun aiheesta keskustelee opettajien kanssa, kuulee usein mainittavan, että tietokoneita ei ole tarpeeksi, ne on eristetty hankalasti varattaviin tietokoneluokkiin, niissä ei ole oikeita ohjelmia tai ei tiedetä, miten niitä pitäisi käyttää oppilaiden kanssa.
Jos laitteisto on kunnossa, vedotaan usein käyttötaidon puutteeseen. Jos taas käyttötaitoakin on, vedotaan pedagogisten taitojen puutteeseen. Kun opettajat ovat viimein saaneet pedagogista koulutusta, koneet ja laitteet ovat monesti jo vanhentuneet. Niinpä perustelukierros alkaa alusta. Siksi tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa ei tunnu lisääntyvän.”
”Suomalaiset aineenopettajat ovat alansa asiantuntijoita, joten tietotekniikka näkyy opetuksessa sillä tavoin kuin se on oppiaineen kannalta ja opettajan kasvatusnäkökulmasta tarkoituksenmukaista.”
Jos halutaan, että tieto- ja viestintäteknisten perustaitojen oppiminen on systemaattista, siihen on taattava resursseja: erillisiä oppitunteja sekä rahaa hankintoihin, ylläpitoon ja täydennyskoulutukseen.
Muiden aineiden opettajille pitäisi antaa rauha tehdä tärkeää työtään oman kasvatusnäkemyksensä mukaisesti ja ottaa huomioon oppiaineen taustatieteen tavat käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa. Kasvatusvastuunsa tuntevat, asiantuntevat opettajat ovat suomalaisen koulun vahvuus.”
7. Kotimaa - 7.2.2011
HALLITUSOHJELMA 2011
HS:n kirjoitussarja kartoittaa suomalaisten toiveita tulevalle hallitukselle.
Lukiolaiset vaativat lukion päivitystä
”Tietotekniikka tulisi saada ajan tasalle pikaisesti kaikissa lukioissa, jotta vuonna 2014 sitä päästäisiin hyödyntämään myös ylioppilaskokeissa, kuten työryhmä äsken ehdotti: "Eihän käsin kirjoittamista enää tarvita juuri missään." Kunnollinen viestintätekniikka auttaisi myös järjestämään etäopetusta, joka taas helpottaisi alueellisesti kattavan lukioverkon säilymistä.”
Hei aika jännä, et Nokia on ollut sponssaamassa tota yhtä koulukokeilua. TVT-yrityksethän hyötyy ihan mahtavalla tavalla tvt:n opetuskäytön kokeiluista. Tuolla Opettajalehden artikkeleissakin oli just yks tutkimus, jonka rahoittajana oli Microsoft. Tästä voitais kirjoittaa meidän powerpointtiin.
VastaaPoista